Monta viikkoa huusin: Jeesus auta! kymmeniä kertoja päivässä. Lopulta sain vastauksen. Mieleeni tuli vahvana sana. Autan sinua ja sinun tulee kunnioittaa minua. Uskoin sen Jumalan puheeksi ja kiitin, kiitin ja ja kiitin. ja jäin odottamaan. Kiitin joka päivä ja sitten eräänä aamuna sain puhelun ja rukoilemani asia oli tapahtunut. Ilo ja riemu täytti sydämeni ja kiitos nousi sydämestäni ja vieläkin kiitän päivittäin. Kiitos Jeesus, rukouksia kuuleva Jumalani.

Sade oli tarpeeseen, mutta nyt alkaisi jo riittää (luulisin). On satanut jo melkein kolme päivää tauotta. Jos huomenna olis aurinkoista pitänee mennä katsatamaan mökille paikkoja. Rikkaruohot nousee taas innolla sateen jälkeen ja pitänee se kukkamaa pitää jonkinlaisessa kunnossa. Jos olisi metsää, josta tehdä muutama vasta, saisi talveen kesäistä tuoksua.

Autoja saapuu jatkuvana jonona. Kohta on tungosta koljonvirralla. Käväisin mökillä ja ihmettelin autovirtaa. Vettä oli satanut ja kukat voivat tosi hyvin, ihmeesti ne virkoaa sadevedellä. Pävällä aurinko ilahdutti, mutta taas satelee. Huomiseksi lupasi tosi kovaa sadetta, vaikka paikallis sää povaili vaan kuuroja.

LUONTO ON KAUNEIMMILLAAN. ON LÄMMINTÄ JA SATELEE HILJAKSEEN. TUOKSUT OVAT MAHTAVAT. IKKUNAN ALLA HIHKUVA FASAANIKUKKOKIN ON LAKANNUT HUUTELEMASTA. HUOMENNA ALKAA ROMPEPÄIVÄT JA PORUKKAA ON TULOSSA AIKA RUNSAASTI KAUPUNKIIN. NIMEKKÄITÄ ARTISTEJA ON TULOSSA ESIINTYMÄÄN. HULINAA RIITTÄÄ.